Harva tietää, että arpajaiset eivät ole vain nykyaikainen tapa kokeilla onneaan, vaan myös ikivanha perinne, joka ulottuu ajassa taaksepäin. Arkeologiset löydöt osoittavat, miten sattuma kietoutui ihmisten elämään jo tuhansia vuosia sitten. Savitauluista salaperäisiin artefakteihin arpajaisten historia on odottamattoman rikas ja täynnä yllätyksiä.
Muuten, tänään pikacasinot avaavat mahdollisuuden voittaa miljoona lotossa yhdellä klikkauksella. Huippupeliseurat antavat jokaiselle uudelle asiakkaalle oikeuden yhteen ilmaiseen yritykseen kilpailla voitoista.
Arkeologia onnen arkeologia
Kaikki alkoi Mesopotamiassa tehdyistä kaivauksista, joissa tutkijat löysivät savesta rahakkeita, joissa oli kaiverrettuja symboleja kolmannelta vuosituhannelta eKr. alkaen. Asiantuntijat olettavat, että näitä esineitä käytettiin arpomiseen. Joissakin tauluissa on säilynyt merkkejä, jotka osoittavat resurssien, kuten viljan tai karjan, jakamista. Yllättävää kyllä, jo silloin sattuma toimi oikeudenmukaisuuden välineenä.
Han-dynastian aikaisessa Kiinassa arkeologit ovat löytäneet bambuliuskoja, joissa on numeroita, joiden uskotaan liittyvän Keno-peliin, yhteen ensimmäisistä dokumentoiduista arpajaisista. Nämä löydöt viittaavat siihen, että uhkapelit ja onnen toivo ovat seuranneet ihmiskuntaa muinaisista ajoista lähtien.
Arpajaiset pyramidien varjossa
Myös muinaisessa Egyptissä on jälkiä arpajaismenneisyydestä. Faaraoiden haudoista löytyi noppia, joissa oli merkintöjä, jotka muistuttivat nykyaikaisia noppia. Historioitsijat kiistelevät siitä, olivatko ne vain pelejä vai tapa jakaa saalis pyramidien rakentajien kesken. Eräässä papyruksessa mainitaan kohtalon arpa, joka saattoi määrittää, kuka saisi kunniallisen roolin rituaaleissa.
Kävi ilmi, että jopa silloisessa tiukassa hierarkiassa oli tilaa sattumalle. Lyhyet merkinnät temppeleiden seinillä vahvistavat, että tällaiset arpajaiset eivät olleet vailla katsojia. Ehkä nämä olivat ensimmäiset julkiset arpajaiset. Nykyään verovapaat pikakasinot järjestävät muuten samanlaisia raha-arvontoja.
Roomalaiset arpajaiset ja niiden seuraajat
Roomalaiset veivät arpajaiset uudelle tasolle. Pompejin kaivausten aikana löydettiin tauluja, joissa oli nimiä ja palkintoja viinin amforoista tontteihin. Keisari Augustuksen tiedetään järjestäneen arpajaisia juhlissa vieraiden viihdyttämiseksi ja ylijääneen kassavarojen jakamiseksi. Arkeologiset todisteet osoittavat, että liput oli veistetty puusta tai luusta, ja voitot jaettiin joskus suoraan foorumilla. Euroopan keskiaikaiset kaupungit perivät tämän perinteen: Bruggessa on yhä 1400-luvulta peräisin olevia lyijykuponkeja, joiden avulla kaupunkilaiset arpoivat messuilla. Tällaiset löydöt osoittavat muuten, että arpajaiset liittyivät usein juhliin ja kaupankäyntiin.
Odottamattomat yhteydet
Mielenkiintoista on, että arpajaisten arkeologia on päällekkäistä muiden alojen kanssa. Esimerkiksi Intiasta on löydetty numeroita sisältäviä savikappaleita, jotka ovat saattaneet toimia sekä peleinä että uskonnollisina ennustuksina. Esikolumbian ajan Amerikasta on löydetty kivipalloja, joiden tarkoitus on edelleen arvoitus: arpajaiset vai rituaalit? Nämä löydöt saavat meidät miettimään: missä loppuu uhkapeli ja missä alkaa usko kohtaloon?
Nykyaikaiset parhaat nettikasinot järjestävät arpajaisia, joissa on lippuja ja jättipotteja, joilla on samanlainen mekaniikka. Arkeologit löytävät kuitenkin edelleen johtolankoja, ja jokainen niistä tuo uuden näkökulman sattuman tarinaan.