Kun moni Euroopan maa kamppailee korkeiden sähkönhintojen kanssa, Suomessa tilanne näyttää toisenlaiselta. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä nosti esiin somessa ajankohtaisen tilaston: Suomessa sähkö on Euroopan kolmanneksi edullisinta vuonna 2024.
Mutta mikä selittää sen, että Suomi kuuluu halvimpien joukkoon, samalla kun Keski-Euroopassa sähkölasku kirpaisee yhä useampaa?
Leskelällä on siihen selkeä vastaus – ja se kytkeytyy ydinvoimaan, tuulivoimaan, vesivoimaan ja siihen, että Suomessa osataan rakentaa toimivia ratkaisuja pitkäjänteisesti.
🔋 “Hinta on alhaisin siellä, missä fossiilit puuttuvat”
Leskelä kirjoitti Instagramissa:
“Hinta on alhaisin maissa, joissa on pienin fossiilienergian osuus ja hyvin toimivat rajat ylittävät markkinat. Näitä alueita ovat Pohjoismaat ja Iberian niemimaa.”
Suomessa sähkön tuotanto perustuu pääosin päästöttömiin lähteisiin: ydinvoimaan, tuulivoimaan, vesivoimaan ja tehokkaaseen yhteistuotantoon. Samalla hyvät siirtoyhteydet muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan mahdollistavat sähköntuonnin silloin, kun oma tuotanto ei riitä.
Leskelä nosti esiin eron Keski-Eurooppaan:
“Monissa maissa vesivoimaa on niukasti. Säätöä hoidetaan kaasuvoimalla. Ja koska kaasun hinta on noussut Ukrainan sodan vuoksi merkittävästi, on sähkö siellä paljon kalliimpaa.”
⚛️ Ydinvoima – suomalaisten tukipilari
Yksi ratkaiseva tekijä Suomen edulliselle sähkölle on ydinvoima, jota kansalaiset tukevat vahvasti.
– Suomessa luottamus ydinvoimaan on jättimäisen vahvaa. Siksi on uutinen, että voimalassa voi olla vika. Olisin ydinvoima-alan toimijana tästä ylpeä, Leskelä totesi.
Hänen kommenttinsa viittaa siihen, kuinka Suomessa ydinvoima nähdään luotettavana ja vakaana energiantuotannon muotona, kun taas esimerkiksi Saksassa päätettiin luopua ydinvoimasta kokonaan. Se päätös näkyy nyt teollisuuden heikentyneessä kilpailukyvyssä.
Vuoden 2023 suurin energiatarina Suomessa oli Olkiluoto 3:n käynnistyminen, joka vahvisti koko maan sähköomavaraisuutta ja laski hintoja. Ei ihme, että Leskelän mukaan:
“Onneksi on Olkiluoto!”
💬 Kuluttajalle tämä tarkoittaa konkreettista säästöä
Vuoden 2023 tilastojen mukaan Suomessa sähkön keskihinta oli Euroopan toiseksi alhaisin – vain Norja oli edullisempi. Vuonna 2024 Suomi on edelleen kolmen kärjessä.
Tämä on kuluttajalle hyvä uutinen, mutta samalla se kertoo isommasta tarinasta: Suomen energiajärjestelmä toimii. Se ei ole täydellinen, mutta se perustuu valintoihin, joita on tehty pitkällä tähtäimellä.
Leskelä on toistuvasti korostanut, että energiajärjestelmän vahvuus ei synny hetkessä – vaan vuosikymmenten päätöksenteolla, kuten panostuksella uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan.
🟨 Miten Suomi onnistui siinä, missä muut kompuroivat?
Leskelän mukaan salaisuus piilee tuotantorakenteessa. Siinä missä monet Euroopan maat ovat jääneet riippuvaisiksi kaasusta ja kivihiilestä, Suomi on satsannut puhdasta sähköä tuottaviin investointeihin.
Yhteistuotanto (CHP) varmistaa sähkön ja lämmön saatavuuden talvella, ja tuulivoiman osuus kasvaa jatkuvasti. Ydinvoiman ansiosta perustuotanto pysyy vakaana.
Yhdessä nämä elementit luovat ympäristön, jossa hintavaihtelut pysyvät hallinnassa – ja kriisien keskelläkin sähkönjakelu toimii.
🧭 Mitä seuraavaksi?
Leskelän mukaan tärkeintä nyt on pitää kiinni tuotantokyvystä ja vahvistaa siirtoyhteyksiä, jotta sähköä riittää tulevaisuudessakin – erityisesti teollisuudelle, joka vaatii kasvavia määriä energiaa.
Hän myös painottaa, että vaikka tilanne on nyt hyvä, tulevaisuuteen ei voi tuudittautua:
– Tarvitaan investointeja, poliittista vakautta ja fiksua markkinasääntelyä. Vain niin Suomi voi säilyttää asemansa kilpailukykyisenä energiamarkkinana.
✍️ Yhteenveto: Jukka Leskelä ei pelkästään puhu – hän näyttää datalla
Jukka Leskelä ei tee tyhjää poliittista puhetta, vaan puhuu asioista perustuen tilastoihin, teknologiaan ja markkinoiden dynamiikkaan. Hänen tapansa viestiä on suoraviivainen mutta asiallinen – juuri sellainen, johon suomalainen luottaa.
Ja kun hän sanoo, että Suomessa sähkö on edullista syystä, siihen kannattaa uskoa.