Pasi Räty, 60, on suomalainen kaksinkertainen elinkautisvanki, joka on viettänyt lähes koko aikuisikänsä kaltereiden takana, ja 27. maaliskuuta 2025 Helsingin hovioikeus hylkäsi hänen viimeisimmän ehdonalaisanomuksensa, mikä tarkoittaa, että hän pysyy vangittuna suljetussa suomalaisessa vankilassa korkean turvallisuustason valvonnassa.
Hänen vapauttamisestaan tai turvallisuusluokituksensa lieventämisestä ei ole annettu myöhempiä ratkaisuja.
Hän jatkaa toisen elinkautisrangaistuksensa suorittamista tavanomaisin elinkautisvangin ehdoin, ja mahdollinen tuleva ehdonalainen vapauttaminen on sidottu lain mukaisiin aikarajoihin ja päivitettyihin vaarallisuusarvioihin, ei ennalta määrättyyn vapautumispäivään.
Hänellä ei ole julkisesti tiedossa olevaa parisuhdetta, hän pitää hyvin rajallisesti yhteyttä vankilan ulkopuolelle ja pysyy suurelta osin poissa julkisuudesta.
Hovioikeus estää vapautuksen
Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa 27. maaliskuuta 2025. Räty oli hakenut ehdonalaista vapautta marraskuussa 2023. Oikeus kuuli häntä henkilökohtaisesti 10. maaliskuuta ennen päätöksen tekemistä.
Oikeus katsoi, että se teko, joka johti hänen nykyiseen elinkautisrangaistukseensa, on luonteeltaan ja vakavuudeltaan sellainen, ettei vapauttaminen keskimääräistä aikaisemmin ole perusteltua.
Päätöksen mukaan Rädyn on suoritettava vähintään keskimääräinen elinkautisrangaistuksen pituus, joka Suomessa on noin 14 vuotta ja 10 kuukautta. Hän on nyt suorittanut toista elinkautistaan noin 13 vuotta.
Oikeus totesi myös, että vaikka Räty ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin vankilassa ja on osallistunut työ- ja opintotoimintaan, väkivaltaisen uusintarikollisuuden riski on edelleen korkea.
Hovioikeuden päätöksestä:
”Rädyn motivaatio muutokseen ja osallistuminen vankilan ohjelmatoimintaan on ollut varsin heikkoa, ja tämäkin puhuu Rädyn vapauttamista vastaan.”
Maaliskuun 2025 jälkeen ei ole vahvistettuja ratkaisuja, jotka olisivat myöntäneet hänelle ehdonalaista vapautta tai muuttaneet hänen turvallisuustasoaan.
Kaksi elinkautista
Pasi Räty syntyi tammikuussa 1965 Lieksassa. Hän sai ensimmäisen elinkautisrangaistuksensa vuonna 1990 25-vuotiaana.
Helmikuussa 1990 hän surmasi 74-vuotiaan liikuntarajoitteisen miehen Lieksassa. Uhri oli hänelle entuudestaan tuntematon.
Räty meni miehen ovelle pyytämään lupaa käyttää puhelinta. Päästyään sisään hän hyökkäsi ja puukotti uhria kymmeniä kertoja. Oikeus vahvisti myöhemmin, että uhrissa oli 40 puukoniskua. Räty otti asunnosta pienen määrän ruokaa ja rahaa.
Hänet todettiin teon hetkellä syyntakeiseksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja ryöstöstä.
Räty suoritti tästä rangaistuksesta 22 vuotta. Siitä tuli yksi pisimmistä yhtäjaksoisesti suoritetuista elinkautisista Suomen historiassa.
Hän vapautui 1. maaliskuuta 2012.
Vapaus kesti kuukauden
Vain hieman yli kuukausi vapautumisen jälkeen Räty syyllistyi uuteen surmaan.
4. huhtikuuta 2012 Kuopiossa hän tappoi noin kolmikymppisen miehen, jonka oli tavannut vankilassa. Miehet kuuluivat samaan juomaporukkaan. Teko tapahtui yksityisasunnossa.
Räty löi miestä päähän raskaalla rautaputkella ja puukotti häntä sen jälkeen useita kertoja kaulaan. Ruumis löydettiin kaksi päivää myöhemmin.
Selkeää motiivia ei oikeudessa pystytty osoittamaan.
Helmikuussa 2013 Räty tuomittiin toistamiseen elinkautiseen vankeuteen. Hänet todettiin jälleen syyntakeiseksi mielentilatutkimuksessa.
Pitkä rikoshistoria
Rädyn rikosrekisteri alkoi jo teini-iässä.
15-vuotiaana hänet tuomittiin polttoainevarkauksista, mökkimurroista, varkauksista ja taskuvarkauksista. Hän sai kahdeksan kuukauden ehdollisen tuomion ja sakkoja. Pian tämän jälkeen hän alkoi saada ehdottomia vankeusrangaistuksia.
Kun hän teki ensimmäisen murhansa 25-vuotiaana, hänellä oli jo 21 vankeustuomiota, yhteensä seitsemän vuotta ja kahdeksan kuukautta.
Käytännössä hän on elänyt suurimman osan aikuiselämästään vankilassa. 16-vuotiaasta lähtien hän on ollut vapaana yhteensä vain noin puolitoista vuotta tuomioiden välillä.
Tuore hovioikeuden päätös toteaa, että Räty on nyt vankilassa yhdeksättä kertaa.
Lapsuus Lieksassa
Räty kasvoi Lieksassa suurperheessä. Hänen vanhempansa olivat hieman yli 30-vuotiaita, kun hän ja hänen kaksoisveljensä syntyivät. Perheessä oli jo ennestään neljä poikaa.
Hänen isänsä työskenteli metsurina. Julkaistujen tietojen mukaan isä oli ankara mutta ahkera. Äitiä on kuvattu lempeäksi ja huolehtivaksi.
Räty pärjäsi kohtuullisesti alakoulussa. Ongelmat alkoivat yläkoulussa. Hän lintsasi tunneilta, häiritsi opetusta ja alkoi käyttää alkoholia. Opettajat epäilivät hänen kantaneen puukkoa koulussa.
15-vuotiaana lastensuojelu puuttui tilanteeseen. Hänet otettiin huostaan ja siirrettiin Muhokselle Pohjolan poikakotiin yhdeksännelle luokalle.
Väkivalta ja riippuvuudet
Ensimmäisen vankilatuomionsa aikana 16-vuotiaana Räty alkoi käyttää väärin rauhoittavia lääkkeitä. Myöhemmin hän käytti suonensisäisiä huumeita ja joi runsaasti alkoholia. Hän kantoi puukkoa ja syyllistyi väkivaltaisiin tekoihin.
Molempien murhien jälkeen tehdyissä mielentilatutkimuksissa hänet todettiin syyntakeiseksi. Yhdessä arviosta häntä kuvattiin kuitenkin vakavasti psykopaattiseksi.
Tutkimuksissa todettiin myös:
Epäsosiaalinen ja epävakaa persoonallisuushäiriö
Voimakkaat psykopatian piirteet
Useita päihderiippuvuuksia
Vanhan päävamman aiheuttamia muutoksia otsalohkossa
Vaarallisuusarvion mukaan hän on erittäin vaarallinen muille ja väkivaltaisen käyttäytymisen riski on korkea.
Julkaistuissa asiantuntija-arvioissa todetaan, että hänellä on ollut puutteita katumuksessa ja empatiassa, hän on ollut impulsiivinen ja reagoinut voimakkaasti turhautumiseen.
Vankilaelämä ja käyttäytyminen
Räty on sijoitettu suljettuihin vankiloihin koko nykyisen tuomionsa ajan. Vankeinhoitoviranomaisten kerrotaan ylläpitävän korkean turvallisuustason valvontaa.
Hovioikeuden mukaan hän ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin vankeusaikana ja hänen aikansa on ollut ”lähes rikkomuksetonta”.
Hän on osallistunut järjestettyyn vankilatyöhön, opintoihin ja joihinkin rajallisiin kuntoutus- ja päihteettömyysohjelmiin. Osa rangaistusajan suunnitelman tavoitteista on edennyt tai osittain toteutunut.
Virallista arviota merkittävästä muutoksesta hänen riskiprofiilissaan ei kuitenkaan ole esitetty. Hänen mahdollinen uusi ehdonalaisarviointinsa on sidottu lain mukaisiin aikarajoihin ja päivitettyihin vaarallisuusarvioihin, ei ennalta määrättyyn vapautumispäivään.
Hän on aiemmin ollut osallisena konflikteissa sekä vankilan henkilökunnan että muiden vankien kanssa. Aiemman raportoinnin mukaan hän on ollut väkivaltainen myös vankilassa.
Vuodelta 2026 ei ole vahvistettuja tietoja uusista rikosprosesseista, mediaprojekteista tai siviilikanteista, jotka koskisivat häntä.
Harvinainen tapaus Suomessa
Uudet murhatuomiot elinkautisvangeille ovat Suomessa harvinaisia. Elinkautisvangeilla on yleensä matalampi uusintarikollisuus kuin muilla vangeilla.
Räty on yksi harvoista, jotka on tuomittu murhasta kahdesti, mikä tekee hänen tapauksestaan yhden harvinaisista kaksinkertaisista elinkautistilanteista Suomessa.
Hänen ensimmäinen elinkautisensa kesti 22 vuotta. Hän vapautui vuonna 2012 silloisen lain nojalla. Pian tämän jälkeen lainsäädäntöä muutettiin siten, että kaikille vapautuville elinkautisvangeille tehdään virallinen vaarallisuusarvio.
Rikosseuraamuslaitos valmisteli hänen vapautumistaan vuonna 2012 huolellisesti.
Rikosseuraamuslaitoksen viestintäjohtaja Usko Määttä kertoi Iltalehdelle vuonna 2012:
”Hänellä oli kaikki mahdollinen tuki. Mukana olivat viranomaiset, sosiaalitoimi, työvoimaviranomaiset, kolmas sektori, hänen omat läheisensä. Valitettavasti lopputulos ei ollut onnistunut.”
Oikeudelliset tarkkailijat viittaavat yhä Rädyn tapaukseen keskusteluissa, jotka koskevat ehdonalaiskäytäntöjä, elinkautisia tuomioita ja väkivaltaista uusintarikollisuutta Suomessa.
Hänen tulevaisuutensa riippuu nyt pitkäaikaisista riskinarvioinneista ja tiukasta oikeudellisesta kehyksestä, joka säätelee elinkautisvankeja Suomessa.
