Onni Eevert Sarmaste, vuonna 1981 Imatralla syntynyt suomalainen liikemies, on vuoden 2020 kiistanalaisten maskikauppojen keskeinen henkilö Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa.
Helsingin käräjäoikeus on määrännyt hänet maksamaan lähes 4,9 miljoonaa euroa korvauksia epäonnistuneista kaupoista, ja asia on nyt siirtynyt muutoksenhakuvaiheeseen Helsingin hovioikeudessa.
43-vuotias liikemies asuu Espanjassa, on julkisten tietojen mukaan eronnut ja pitää tällä hetkellä matalaa julkista profiilia samalla kun hän tavoittelee uusia yksityisiä liiketoimintahankkeita Suomen ulkopuolella.
Käräjäoikeus määräsi 4,9 miljoonan euron palautuksen
Helsingin käräjäoikeus katsoi 19. joulukuuta 2024 antamassaan ratkaisussa, että HVK:lla oli oikeus purkaa Sarmasteen kanssa keväällä 2020 solmittu sopimus.
Oikeuden mukaan toimitetut suojavarusteet eivät vastanneet terveydenhuollon käyttöön sovittuja laatuvaatimuksia.
Sarmaste ja hänen yhtiönsä määrättiin:
Palauttamaan noin 4,5 miljoonaa euroa kauppahintaa
Maksamaan noin 183 000 euroa vahingonkorvauksia
Korvaamaan yli 230 000 euroa oikeudenkäyntikuluja
Yhteensä summa on hieman alle 4,9 miljoonaa euroa.
Oikeus vähensi noin 500 000 euroa arvioiden, että osa toimitetuista maskeista oli jossain määrin käyttökelpoisia.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä asia on virallisesti siirretty Helsingin hovioikeuteen.
Valmisteluvaiheen kirjelmissä on kerrottu keskityttävän käräjäoikeudessa asetettuihin todistelurajoituksiin sekä siihen, miten hätätilanteessa tehtyjä hankintasopimuksia tulisi tulkita kriisiolosuhteissa.
Täytäntöönpanoviranomaisten kerrotaan seuraavan mahdollista rajat ylittävää varojen perintää, mikäli tuomio jää voimaan.
Miten maskikauppa eteni
Maaliskuussa 2020, koronaviruskriisin huipulla, HVK haki kiireellisesti hengityssuojaimia ja kirurgisia maskeja ulkomailta.
Oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan Sarmaste otti yhteyttä HVK:hon ja ilmoitti, että hengityssuojaimet olivat valmiina noudettavaksi Kiinasta.
HVK tilasi:
1,1 miljoonaa KN95- tai FFP2-tason hengityssuojainta
2 miljoonaa FFP1-tason kirurgista maskia
7. huhtikuuta 2020 Suomeen saapui noin 230 000 hengityssuojainta ja hieman yli 2 miljoonaa kirurgista maskia.
Hengityssuojaimia oli huomattavasti vähemmän kuin sovittiin, ja myöhemmät testit osoittivat, etteivät ne täyttäneet sairaalakäytön suodatusvaatimuksia.
Käräjäoikeus totesi ratkaisussaan, etteivät suojavarusteet soveltuneet terveydenhuollon henkilöstön käyttöön, vaikka molemmat osapuolet ymmärsivät sairaalakäytön olevan hankinnan tarkoitus.
13. huhtikuuta 2020 HVK purki sopimuksen.
Käräjäoikeuden perustelut
Oikeuden mukaan myyjän sopimusrikkomus oli ”olennainen ja vakava”. Tuomarit katsoivat, että HVK:n luottamus sopimuskumppaniin oli perustellusti horjunut.
Ratkaisussa todetaan, että suojavarusteet eivät täyttäneet vaadittua suodatustehoa ”millään tavoin” sairaalakäyttöä varten.
Samalla oikeus huomautti, että osa maskeista olisi voinut soveltua vähemmän vaativaan käyttöön, esimerkiksi tilanteisiin, joissa suositellaan kirurgisia maskeja tai kangasmaskeja.
Tämä arvioitu arvo pienensi maksettavaa korvaussummaa.
Oikeus katsoi myös, että Sarmaste, hänen brittiläinen yhtiönsä LDN Legal Partners sekä Finnish Finance Group Helsinki olivat yhteisvastuullisesti vastuussa kaupan toteuttamisesta.
Sarmaste kommentoi
Sarmaste on kiistänyt väärinkäytökset koko prosessin ajan ja pitää kiinni kannastaan, että hän toimi vilpittömässä mielessä poikkeuksellisissa globaaleissa toimitusolosuhteissa.
Joulukuun 2024 tuomion jälkeen hän kommentoi asiaa oikeustalon ulkopuolella.
Onni Sarmaste sanoi:
Tämä ei ollut mikään yllätys.
Hän lisäsi, että oikeus oli rajoittanut hänen esittämäänsä todistelua.
Onni Sarmaste sanoi:
Tällaisen tuomion jälkeen yksikään yksityinen yrittäjä ei uskaltaisi tehdä liiketoimintaa valtion kanssa.
Hänen oikeudellinen tiiminsä on siirtänyt asian virallisesti Helsingin hovioikeuteen. Viime kuukausina hän on antanut vain rajallisesti julkisia kommentteja, pääosin avustajiensa kautta, kun valitusprosessi jatkuu vuoteen 2026.
Toistaiseksi Sarmasteen kanta on, että hän täytti sopimuksen vilpittömässä mielessä globaalin toimituskriisin aikana, kun taas valtio katsoo, että sopimusehtoja rikottiin selvästi.
Rikostutkinta päättyi aiemmin
Maskiskandaali johti myös rikostutkintaan vuonna 2020. Poliisi epäili törkeää petosta, ja Sarmaste pidätettiin. Noin 2,7 miljoonan euron varat jäädytettiin.
Viranomaiset takavarikoivat Porsche- ja Bentley-henkilöautot pian kohun alettua.
Loppuvuonna 2021 syyttäjä päätti olla nostamatta syytteitä. Päätöksessä todettiin, ettei ollut todennäköisiä perusteita epäillä tahallista harhaanjohtamista.
Syyttäjän mukaan epätoivottuun lopputulokseen vaikutti molempien osapuolten osaamattomuus.
Suomen julkiset rekisterit eivät osoita uusia rikosprosesseja Sarmastetta vastaan, ja aiempi petostutkinta on päättynyt.
Liiketoimintatausta ennen vuotta 2020
Ennen pandemiaa Sarmaste ei ollut laajasti tunnettu julkisuudessa. Hän oli toiminut rahoitusalalla ja useissa yhtiöissä Suomessa ja ulkomailla, muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Virossa ja Unkarissa.
Useita hänen yhtiöitään on kuvattu mediassa korkean riskin tai taloudellisesti epävakaiksi. Julkisten verotietojen mukaan hän ansaitsi vuonna 2020 yli 533 000 euroa ansiotuloja.
Aiemmilla vuosilla hänen tulonsa olivat huomattavasti pienemmät, ja useana vuotena hänellä ei ollut lainkaan verotettavaa tuloa Suomessa.
Maskiskandaalin jälkeen ulosottorekistereissä näkyi kymmeniä tuhansia euroja velkoja ja useita merkintöjä perintätoimista.
Pandora Papers -paljastukset
Vuonna 2021 Sarmasteen nimi nousi esiin Pandora Papers -vuodossa. Asiakirjat viittasivat offshore-yhtiöjärjestelyihin muun muassa Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla.
Yleisradio raportoi tuolloin monimutkaisista omistusjärjestelyistä, jotka liittyivät häneen. Sarmaste on kiistänyt piilottaneensa varoja veroparatiiseihin viime vuosina.
Muut oikeudelliset asiat
Vuosien varrella Sarmaste on kohdannut myös muita syytteitä ja tuomioita, jotka eivät liity maskikauppaan, mukaan lukien väkivaltarikoksia ja rattijuopumustuomio vuonna 2010.
Vuonna 2023 häntä syytettiin raiskauksesta, mutta syyte hylättiin oikeudessa.
Hän on johdonmukaisesti kiistänyt tahalliset väärinkäytökset liiketoiminnassaan ja puhunut julkisuudessa poliittisesta paineesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
Elämä kohun jälkeen
Maskikiistan jälkeen Sarmaste muutti Espanjaan ja asuu siellä edelleen valitusprosessin edetessä. Hänen nykyiset verotettavat tulonsa eivät ole enää julkisesti saatavilla Suomessa.
Vaikka hän on pitänyt matalampaa julkista profiilia verrattuna kohun huippuvuosin, tapaus herättää edelleen oikeudellista ja mediakeskustelua.
Oikeusalan tarkkailijoiden mukaan valituksen lopputuloksella voi olla laajempia vaikutuksia siihen, miten valtion hätätilahankintasopimuksia tulkitaan tulevissa kriiseissä.
Tällä hetkellä kiista on yksi pandemian ajan seuratuimmista liiketoimintatapauksista, ja sen lopullinen ratkaisu on hovioikeuden käsissä.
