Viihde

Marathon Pituus: Miksi 42,195 km Määrittelee Maailman Kovimman Kilpailun?

“Marathon pituus” on virallisesti 42,195 kilometriä (26,2 mailia), ja useimpien huippumaratonjuoksijoiden pituus on 165–185 cm. Tämä kaksoismerkitys – legendaarinen matka ja urheilijan keskimääräinen kehonrakenne – selittää, miksi maraton on edelleen yksi maailman puhutuimmista urheilutapahtumista.

Muinainen tarina, joka loi modernin urheilulajin

Maratonin alkuperä juontaa juurensa vuoteen 490 eaa., jolloin kreikkalainen sanansaattaja Pheidippides juoksi Marathonista Ateenaan ilmoittamaan voitosta Persiaa vastaan. Perinteen mukaan hän huusi: “Olemme voittaneet!” ja kaatui kuolleena.

Tämä tarina innoitti 1896 Ateenan olympialaisten järjestäjiä sisällyttämään maratonin pitkämatkaiseksi kilpailuksi. Aluksi matka vaihteli, mutta 1908 Lontoon olympialaisissa reittiä pidennettiin, jotta kilpailu päättyisi kuninkaallisen perheen edessä. Tämä pituus – 42,195 km – vakiinnutettiin vuonna 1921 IAAF:n toimesta.

Kuten historioitsija Pierre de Coubertin totesi:

“Maratonia ei keksitty nopeutta, vaan historiaa varten.”

Värikkäät olympiastoorit ovat lisänneet legendaa. Vuonna 1904 amerikkalaista juoksijaa Fred Lorzia juhlittiin hetken voittajana, kunnes paljastui, että hän oli osan matkasta istunut autossa. Vuonna 1960 Etiopian Abebe Bikila puolestaan hämmästytti maailmaa voittamalla Rooman olympiamaratonin täysin paljain jaloin.

Valokeilassa: Marathon Pituus

Kun ihmiset kysyvät “marathon pituus”, kaksi kysymystä nousee esiin:

Kuinka pitkiä maratoonarit ovat?

  • Huippumiesmaratoonarit ovat usein 170–180 cm.
  • Naismaratoonarit ovat yleensä 160–175 cm.
  • Eliud Kipchoge (167 cm) osoitti, että pienikokoisemmat kehot hallitsevat kestävyyttä.
  • Kelvin Kiptum (170 cm), nykyinen miesten maailmanennätyksen haltija (2:00:35), todisti, ettei pituus ole este nopeudelle.

Instagramissa Kipchoge muistutti fanejaan:

“Yksikään ihminen ei ole rajoitettu.”

Mikä on maratonin pituus?

  • Aina 42,195 km, riippumatta siitä, missä se juostaan.
  • Bostonista Berliiniin tämä kiinteä matka mahdollistaa ennätysten vertailun maailmanlaajuisesti.

Maraton olympialaisissa ja ennätykset

Maraton on ollut olympialaisten keskipiste vuodesta 1896. Naisten ensimmäinen olympiamaraton juostiin vasta 1984 Los Angelesissa.

  • Kelvin Kiptum (Kenya) – miesten ennätys: 2:00:35 (Chicago, 2023).
  • Ruth Chepngetich (Kenya) – naisten ennätys: 2:09:56 (Chicago, 2024).
  • Eliud Kipchoge (Kenya) – epävirallinen 1:59:40 Wienissä (2019), jänisprojekti.

Historiallisen juoksunsa jälkeen Kipchoge sanoi:

“Kahden tunnin rajan rikkominen oli kyse mahdollisuudesta, ei pelkästä suorituksesta.”

https://youtu.be/MZfxDWNCf_c?si=UWxruCQ4sypC4p2a

Myös Suomella on ylpeä olympiahistoria maratonissa.

  • Hannes Kolehmainen voitti kultaa Antwerpenissä (1920).
  • Albin Stenroos seurasi kullalla Pariisissa (1924).
  • Martti Marttelin (1928) ja Armas Toivonen (1932) nappasivat pronssia.
  • Viimeisin mitali tuli Melbourneen (1956), kun Veikko Karvonen otti pronssia.

Median valokeila: Mahdottoman testaaminen

Elokuussa 2024 MTV Uutisten toimittaja Anton Aaltio testasi olympiamaratonin vauhtia juoksumatolla. Jo lyhyen kokeilun jälkeen hän myönsi:

“Se on sairasta! Pohkeeni eivät kestäneet.”

Testi paljasti, kuinka uskomatonta on, että urheilijat pitävät yllä 21 km/h vauhtia kahden tunnin ajan.

Maratonkulttuuri Suomessa

Suomella on oma maratonperinteensä:

  • Helsinki City Marathon – alkanut vuonna 1981, nykyään osa Helsinki Running Day -tapahtumaa. Se kerää yli 1 800 juoksijaa vuosittain.
  • Reitti kulkee tunnettujen maamerkkien ohi, kuten Töölönlahti, Lauttasaari ja Olympiastadion.

Järjestäjät kuvailevat sitä näin:

“Tasainen, maisemallinen ja kansainvälinen – maraton kaikille.”

Vuodenaikojen merkitys Suomessa: Monet suosivat kevätmaratoneja pitkien iltojen ja raikkaan sään vuoksi, kun taas toiset valitsevat syysmaratonit viileämpien olojen ja useampien tapahtumien takia. Harjoittelu talven lumessa tai kesän siitepölyaikana tekee suomalaisen maratoonarin matkasta erityisen.

Harjoittelu ja valmistautuminen

Maratonin juokseminen vaatii kuukausien – joskus vuoden – valmistautumista. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä:

  • Kestävyys ensin – pitkät lenkit jopa 25 km.
  • Ravinto – hiilihydraattitankkaus ennen kilpailua ja geelit sen aikana.
  • Kengät – usein valitaan puolikokoa suuremmat, koska jalat turpoavat 42 km aikana.
  • Henkinen vahvuus – “seinään törmääminen” noin 30 km kohdalla koettelee jokaista.

Kuten eräs suomalainen juoksubloggaaja kirjoitti 9. maratoninsa jälkeen:

“Matka nöyryyttää aina. En kaipaa ultria – 42 kilometriä on tarpeeksi haastetta.”

Maraton ja matkailu

Maratonit ovat myös globaaleja matkailutapahtumia. Juoksijat yhdistävät urheilun ja turismin:

  • Pariisin maraton – pitkin Seineä ja Notre Damen ohi.
  • Berliinin maraton – Charlottenburgin palatsin, Berliinin tuomiokirkon, Siegessäulen ja Brandenburgin portin kautta.
  • New York City Marathon – Staten Islandilta viiden boroughin läpi Central Parkiin.
  • Palma de Mallorcan maraton (2025) – pitkin historiallista rannikkoa ja La Seu -katedraalia.
    Event Page

Kuten eräs juoksija jakoi Facebookissa:

“New Yorkin juokseminen oli elämäni paras nähtävyyskierros.”

Terveys ja riskit

Lääkärit neuvovat varovaisuuteen:

  • Terveystarkastus on suositeltavaa ennen maratonharjoittelua.
  • Riskit sisältävät nestehukan, lihasrepeämät ja nivelkivut.
  • Silti tutkimukset osoittavat, että maratonharjoittelu voi nuorentaa verisuonia jopa neljällä vuodella.

Paula Radcliffe sanoi kerran podcastissa:

“Maraton sattuu, mutta kipu on ilon hinta.”

Jasen on Helsingissä toimiva toimittaja ja kulttuurianalyytikko, jolla on yli 12 vuoden kokemus Suomen tunnetuimmista julkisuuden henkilöistä kirjoittamisesta. Turun yliopistosta maisteriksi valmistuneena hän yhdistää tarkkuuden, kulttuurisen näkemyksen…

Leave A Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Related Posts